Näyttääkö Tanskan uusi digilompakko suuntaa myös suomalaisille?

Suomen Digi- ja väestötietovirastoa vastaava tanskalainen Digitaliseringsstyrelsen on julkaissut yhtenä ensimmäisistä EU-maista oman versionsa pitkään odotetusta digilompakosta. Kyseessä on ensimmäinen versio samasta digitaalisesta identiteettilompakosta, joka on määrä ottaa käyttöön koko EU:n alueella lähivuosina osana eIDAS 2.0 -uudistusta.

AltID-niminen sovellus tarjoaa samalla kiinnostavan ennakkokatsauksen siihen, mitä suomalaiset voivat tulevaisuudessa odottaa omalta digilompakoltaan.

Mihin Tanskan digilompakkoa voi tällä hetkellä käyttää?

Toistaiseksi AltID:n tärkeimmät käyttötarkoitukset ovat digitaalisen henkilöllisyystodistuksen säilyttäminen ja iän todistaminen.

Ikävarmennus saattaa ensisilmäyksellä kuulostaa samalta asialta kuin henkilöllisyyden todistaminen, mutta käytännössä kyse on eri käyttötapauksesta. Digilompakon haltija voi esimerkiksi todistaa olevansa täysi-ikäinen tai oikeutettu seniorialennukseen ilman, että hänen tarvitsee samalla jakaa syntymäaikaansa tai muita henkilötietojaan. Myös tulevaisuudessa suurella todennäköisyydellä voimaan tuleva sosiaalisen median ikärajavalvonta on hyvä esimerkki ikävarmennuksen käyttökohteista.

Ikävarmennus perustuu niin sanottuun valikoivaan tietojen jakamiseen. Sen sijaan, että käyttäjä luovuttaisi kaikki henkilötietonsa kerralla (kuten nykyisissä sähköisen tunnistautumisen ratkaisuissa), hän voi jakaa vain sen tiedon, jota kyseisessä tilanteessa tarvitaan. Monien asiantuntijoiden mukaan juuri tämä on yksi digilompakon merkittävimmistä eduista yksityisyyden näkökulmasta.

Digilompakolla henkilöllisyys tai ikä voidaan todistaa sekä kasvokkain että digitaalisissa palveluissa.

Passi, ajokortti ja digitaaliset todistukset seuraavina vuorossa

Digilompakkoon kohdistuu suuria odotuksia erityisesti sen monipuolisuuden ansiosta. Ajatuksena on, että käyttäjä voisi säilyttää henkilöllisyystodistuksia sekä muita tärkeimpiä asiakirjojaan turvallisesti yhdessä paikassa.

Tulevaisuudessa lompakkoon voidaan tallentaa esimerkiksi ajokortti, tutkinto- ja ammattipätevyystodistuksia sekä muita virallisesti varmennettuja tietoja.

Myös lupaus kansainvälisyydestä tekee digilompakosta entistäkin houkuttelevamman. Esimerkiksi passin, viisumien, rokotustodistusten tai muiden matkustusasiakirjojen digitaalinen säilyttäminen voisi tehdä matkustamisesta huomattavasti sujuvampaa varsinkin EU:n alueella.

On kuitenkin tärkeää huomata, ettei digilompakkoa ole suunniteltu korvaamaan fyysisiä asiakirjoja kokonaan. Sen tarkoituksena on toimia niiden rinnalla ja tarjota digitaalinen tapa säilyttää ja jakaa varmennettuja tietoja turvallisesti.

Esimakua Suomen digilompakolle?

Tanskassa käyttöönotettu AltID tarjoaa mielenkiintoisia viitteitä siitä, miltä myös Suomen tuleva digilompakko voi näyttää.

Suomessa Digi- ja väestötietovirasto on valmistellut kansallisen digilompakon toteutusta jo useiden vuosien ajan. Kehitystyö vaikuttaisi kuitenkin osoittautuneen odotettua haastavammaksi, sillä alkuperäiset aikatauluarviot ovat siirtyneet useaan otteeseen.

Teknisen toteutuksen lisäksi muitakin avoimia kysymyksiä on edelleen paljon.

Kuinka paljon kauppiaat, verkkopalvelut ja muut yritykset ovat valmiita investoimaan digilompakon käyttöönottoon? Kuinka varaudutaan jatkuvasti kehittyviin kyberuhkiin? Ja ennen kaikkea: kokevatko kansalaiset uuden palvelun riittävän hyödylliseksi muuttaakseen omia toimintatapojaan?

Juuri käyttöönotto voi osoittautua koko hankkeen ratkaisevimmaksi vaiheeksi. Teknologian onnistuminen ei riipu pelkästään sen ominaisuuksista, vaan myös siitä, kuinka hyvin kansalaiset, yritykset ja viranomaiset omaksuvat sen osaksi arkeaan.

Digilompakko herättää paljon odotuksia, mutta myös runsaasti avoimia kysymyksiä. Siksi onkin erityisen kiinnostavaa seurata, kuinka tanskalaiset sekä maan julkiset ja yksityiset toimijat ottavat AltID:n vastaan tulevien kuukausien aikana.